tiistaina, kesäkuuta 16, 2015

Lomapurjehdus alkaa - Helsingistä Hankoon

Kylmää, sadetta ja kovia tuulia – tällaiselta tuntuu tämän kesän alku. Onhan toki aurinkoakin ollut, mutta kohta on juhannus ja koko Suomessa ei ole vielä ollut yhtään hellepäivää, harvoin edes 20 astetta. Näillä keleillä on ollut oma osansa meidänkin purjehdussuunnitelmiin. Veneessä on toki sisällä lämmintä ja reilu vuosi sitten ostetut uudet sadeasut antavat hyvän suojan niin sateelta kuin tuulenkin purevuudelta, mutta eipä ole ollut kovaa hinkua tehdä pitkiä päivämatkoja kylmällä merellä.

Irlannin reissun jälkeen pakkasimme veneen lähtökuntoon ja kävimme vielä mökillä. Sitten sunnuntaina 14.6. oli jo niin kova hinku päästä liikkeelle, että sadesääkään ei lähtöämme hillinnyt. Vähän ennen puoltapäivää irrotimme köydet ja näin lomapurjehduksemme alkoi. Karhusaaressa maissa oli 15-16 astetta lämmintä, mutta merellä vain 11 astetta, veden lämpötila 11,8 astetta. Tuuli oli kaakosta 4-6 m/s. Vuosaaren sataman ohitettuamme nostimme purjeet ja leppoisaa purjehdusta olikin koko päivä, välillä etenimme 6 solmua, välillä taas 3,5 solmua. Porkkalan niemen kupeessa Lähteelän kohdalla alkoi jo rantautuminen houkutella, kun tuuli heikkeni ja näin oli loman ensimmäinen purjehduspäivä takana klo 18.20.

Maanantaille 15.6. tuuli oli kääntynyt lounaaseen eli vastatuulta oli luvassa. Aamulla Arin herätessä oli myös sumua, joka kuitenkin haihtui nopeasti. Ari lähti liikkeelle klo 6.10 minun vielä nukkuessa. Päivän mittaan välillä oli synkkiä pilviä ja tuli pari sadekuuroakin, sitten taas oli mitä komein auringonpaiste. Tuulta oli aamulla vain 3-5 m/s, mutta iltaa kohti tuuli voimistui, ollen noin 11 m/s. 

Aurinkoa ja synkkiä pilviä

Päivän tavoitteenamme oli meille aiemmin käymätön paikka Tammisaaren eteläpuolella oleva Sommaöstranden, joka on valittu vuoden 2012 vierassatamaksi ja joka on palkittu 2014 vuoden yrittäjänä. Klo 13.30 olimme perillä, matkaa takana noin 37 mailia. Polttoainelaiturissa kävimme tyhjentämässä septin. Syvyys on näköjään juuri 2 m, sillä siitä lähtiessä köli hipaisi pohjaa, ilmeisesti hiekkapohja. Syksyllä sitten näkee, onko millaisia jälkiä, ainakaan ei kuulostanut pahalta hipaisulta, vaikka eihän se kivaltakaan kuulosta.  Vedenkorkeus oli lähellä nollatasoa. Vieraslaiturissa oli kyllä yli 3 metriä vettä, ainakin laiturin puolivälissä.

Hollantilainen "puukenkä"alus Sommarössä

Aluksessa oli komea peräsin

Rantauduttuamme Ari lähti lenkille ja minä jäin ruuan laittoon. Vastaavasti minä tein reilun pituisen lenkin illansuussa. Maisemat olivat tyypillistä sisäsaaristomaisemaa. Vierassataman huoltorakennus on vain muutaman vuoden vanha ja paikat olivatkin tosi siistejä. Kahvilan ihmiset olivat ystävällisiä ja sieltä ostimme juuri paistetun, vielä lämpimän saaristolaislimpun.


Tiistaille oli jälleen luvassa päivän mittaan kovenevaa tuulta ja sen vuoksi Ari irrotti köydet jo klo 5.10. Vastatuulta ja siis koneajoa, kun alku on aika kapeaa väylää ja loppumatkaksi ei enää viitsinyt nostaa purjeita. Hangon lähestyessä Ari herätti minut ja laiturissa olimme kiinni jo klo 8.30. Päivän matkaksi tuli 17 mailia. Meillä oli tällä kertaa aamupala vasta määränpäässä. Edessä oli päivä aikaa lueskella, käydä kaupassa ja kävelyllä. Ennustetun mukaisesti tuuli yltyi, jossakin vaiheessa oli 10-12 m/s, olikohan välillä enemmänkin, kun sai laiturilla kävellessään oikein puskea tuulta vastaan. 

Ei liene vaikea arvata, mistä suunnasta Hangossa tuuli

Ei kommentteja: