maanantaina, heinäkuuta 18, 2016

Kotkasta Ristiinaan

Lauantaiaamuna klo 6 lähdimme yhdessä s/y Allin kanssa kohti Santiota, jonne ajoimme koneella reilut neljä tuntia. Välillä oli jälleen vähän heikko näkyvyys ja vähän satoi vettäkin. Santion passintarkastuksen jälkeen nostimme purjeet ja ylitimme Venäjän rajan. Tuulta oli lounaasta 7-10 m/s eli meille täysmyötäistä, joka ei ole purjehtimiselle mikään ihannetuulensuunta. Matka kuitenkin eteni pelkällä isopurjeella noin 6 solmua. Aallokko oli aika keikuttelevaa ja sen verran korkeaa, että välillä Allista veneen runko-osa jäi aallonpohjalla ollessaan näkymättömiin.

Majakka Viipurinlahdella

Purjeet laskimme vasta Vysotskin aallonmurtajan sisäpuolella, jolloin tuulta oli 11-14 m/s. Tässä vaiheessa kello oli 15.45 ja matkaa oli tehty vajaa 10 tuntia, ja vielä oli useampi tunti edessä. Tästä eteenpäin ei saa enää purjehtia, vaan täytyy edetä koneella Saimaalle asti. Nyt oli hyvä väli tehdä ruokaa sekä juoda kahvit ja teet. Merellä purjehtiessamme olimme syöneet vain voileivät.

Ruuhkaa alasululla
AIS:n kautta olimme jo merellä ollessamme seuranneet, että kanavalle on menossa kolme laivaa ja alasululla Juustilassa olikin kolme puutavaralastissa olevaa laivaa. Tässä vaiheessa ajattelimme, että nyt kanavamatkamme tulee kestämään kauan, jos joudumme odottamaan sulkuun pääsyä vasta kaikkien laivojen jälkeen. Jukka (s/y Allista) kysäisi VHF-puhelimella tilannetta ja hänelle kerrottiin, että laiva menee sulkuun ensin ja sitten katsotaan meidän tilannettamme. Laivalla oli tullaus kesken ja sen sanottiin kestävän noin puoli tuntia. Normaalissa odotuslaiturissa oli kaksi laivaa ja meidän olisi pitänyt mennä läntisen laiturin länsipuolelle, mihin Ari ei kuitenkaan halunnut mennä, koska siellä Suvisussu on joskus osunut pohjaan tai laiturin tukirakenteisiin. Niinpä Ari päätti kysyä sulkuvahdilta, mahtuisimmeko laivan etupuolelle, jotta voisimme odottaessamme käydä hoitamassa omat tulliasiamme. Vastaus oli, että eiköhän mahduta. Niinpä kiinnityimme ihan sulun lähelle, ja Ari ja Jukka veivät alusilmoituslomakkeen ja kopion veneen rekisteriotteesta tullikopille ja asia oli hoidettu parissa minuutissa. Tämän jälkeen Ari kysäisi sulkuvahdilta ”Nyt meillä on tulli selvitetty, joten olisikohan tässä välissä mitenkään mahdollista suluttaa meitä ennen laivaa?”. Sulkuvahti kysäisi uudelleen laivasta, kuinka kauan heillä vielä menee ennen kuin ovat valmiita sulkuun ja saatuaan vastaukseksi, että ehkä 20 minuuttia, mutta kukaan ei varmasti tiedä, sulkuvahti päätti nostaa meidät ensin ylös. Siispä nopeasti liikkeelle ja sulkuun, jonne ajoimme klo 18.45. Olipa hyvä, että Ari hoksasi kysyä tuon kiinnittymisen tullausta varten ja pääsyä sulkuun ennen laivaa! Muuten olisimme varmasti joutuneet odottamaan ainakin sen puoli tuntia ja sen päälle luultavasti kahden laivan sulutuksen.

Tästä eteenpäin pääsimme ajamaan jokaiseen sulkuun suoraan. Viidennellä sululla Pällissä oli Venäjän passintarkastus ja sen jälkeen noin puolen tunnin ajo Nuijamaalle, jossa oli Suomen passintarkastus. Kello oli vähän yli 10 illalla, ja kun oli oltu jo 16 tuntia liikkeellä, niin päätimme jäädä Nuijamaalle yöksi. Hyvin uni maittoi, eivätkä ohi kulkevat laivat meitä häirinneet.

Sulku täyttyy

Sunnuntaina 17.7. lähdimme liikkeelle klo 7 yhdessä Allin kanssa. Minä tosin nukuin vielä reilun puoli tuntia, sillä Nuijamaalta on yli tunnin matka ensimmäiselle sululle. Jäljellä olevat kolme sulkua sujuivat sutjakkaasti suoraan sulkuun sisään ajaen ja puoli kymmenen aikaan oli viimeinenkin sulku, Mälkiä, selvitetty. 

Mälkiän sulussa Alli alavedessä

Nyt oli aika ottaa lepuuttajat ja köydet pois sekä syödä aamupala loppuun (olin aloitellut aamupalaa kahden sulun välillä). Muutaman mailin jälkeen nostimme purjeet. Aurinko paistoi, tuulta oli 6-11 m/s ja purjehdus sujui lutvikkaasti. Kyläniemen jälkeen tuuli vielä voimistui ja oli parhaimmillaan puuskissa 15 m/s. Meillä oli täysi isopurje ja keulapurje osittain auki. Kulku oli Saimaan oloissa vauhdikasta. Loppumatkasta Laamalansaaren kohdalla ja Vekaran kapeikoissa tuuli pyöri ja tuulimittari näytti välillä vain 0,6 m/s, mutta nuo selvitettyämme pääsimme vielä loppumatkankin purjeilla mukavalla vauhdilla ihan pursiseuramme saaritukikohdan Korkian edustalle. Laituriin kiinnityimme klo 15.45 ja matkaa tuli 46 mailia.

s/y Alli Saimaalla, tuulta noin 10 m/s

 
Runkonopeus ylitetty - 7,5 solmua nopeutta


Tämän päivän olemme viettäneet täällä Korkiassa ja huomenna suuntaamme kohti kotisatamaa Ristiinaa, jonne matkaa on jäljellä reilu 12 mailia. 

Näin on tämän kesän lomareissu takana. Kokonaisuutena kesä on ollut tähän asti melko tuulinen, tänään on ollut ensimmäinen lähes tyyni päivä, merellä ei ollut juurikaan edes tyyniä aamuja. Jonkin verran oli sateisia päiviä, jolloin olimme pääasiassa satamissa. Muutamia kovin kylmiä aamuja oli, mutta kokonaisuutena ei ollut tosi kylmiä päiviä. Hellettä oli vain Visbyssä. Helsingistä Maarianhaminan meillä oli hyviä purjehdustuulia, sen jälkeen koneajopäiviä, kunnes taas juhannuksesta eteenpäin on ollut pääasiassa hyviä purjehduskelejä. Kokonaisuutena säiden suhteen tämä ei ole ollut mikään loistokesä, muttei tosi huonokaan. 

perjantaina, heinäkuuta 15, 2016

Hangosta Kotkaan

Hangosta eteenpäin meillä oli monia hyviä ja vauhdikkaita purjehduspäiviä. Kun tiistaina 12.7. lähdimme Hangosta klo 6, lounaistuulta oli 5-7 m/s ja purjeet saatiin ylös heti satamasta ulos ajettuamme. Hangossa joku oli saunassa puhunut, että merivesi on Hangon itäpuolella kylmää ja totta tosiaan, se oli vain reilu 12 astetta. Vielä pari päivää sitten se oli ollut 18-19 asteista, mutta näköjään reippaat tuulet ovat pyöräyttäneet kylmää vettä pinnalle. Päivän mittaan katsoimme sekä Viron puolella että Suomessa mantereen yllä olevia pilviä ja pohdimme, tuleeko sade meille, mutta ei tullut, vaan auringonpaisteesta saimme nauttia.

Väylän varrelta: toisilla on saunalautta, näillä paljulautta.

Harvoin näkee kotkaa näin läheltä
(valitettavasti kuva vähän epätarkka)

Ennen Porkkalanselkää tuuli oli voimistunut, ollen 8-10 m/s, ja mahdollisen tuulen yltymisen vuoksi teimme reivin, toisen kerran tänä kesänä. Helsingissä laskimme purjeet vasta Särkän salmen jälkeen eli ihan Helsingin keskustan edustalla. Tässä vaiheessa huomasi, ettei tänä kesänä ole vielä tullut reivauksesta rutiinia, sillä olin unohtanut laittaa mastolla purjeuran lukon kiinni ja purjeen laskussa purje solahti kokonaan kannelle – onneksi kannelle eikä veteen. Katajanokalla olimme klo 19.30 ja lokin mukaan maileja tuli 63. GPS:n mukaan matka olisi ollut muutaman mailin pidempi. Liekö siis ollut jonkin verran myötävirtaa. Illalla ehdimme vielä saunaan ja samalla pestä yhden koneellisen pyykkiä. Katajanokan vierassataman etuna sijainnin lisäksi se, että pyykkikoneiden ja kuivaajien käyttö on ilmaista.

Keskiviikko kului Helsingissä: pesimme lisää pyykkiä, piipahdimme kotona ja kävimme vähän ostoksilla. Satamassakin veden lämpötila oli vain reilut 12 astetta.

Harmaa aamu - Katajanokka taakse jää
Torstaina 14.7. oli aika jatkaa matkaa kohti Kotkaa ja Ari irrottikin köydet jo klo 5.30. Hevossalmen silta avataan vasta klo 7.30 alkaen, joten reitti täytyi ottaa ulkokautta eli Kustaanmiekan salmesta ulos ja Santahaminan eteläpuolitse. 

Kustaanmiekka, josta isot laivatkin lähtevät ulos
Alkumatka kulki vuorotellen koneella ja purjein, kun välillä tuuli hiipui, mutta Sunin salmen jälkeen pääsimme loppumatkan purjein. Sipoon selän länsipäässä veden lämpötila oli vain 11 astetta ja kylmän veden seurauksena jouduimme kesän ensimmäiseen kunnon sumuun – näkyvyyttä oli alle 200 metriä. Onneksi sumu ei kestänyt kauaa. 

Sumua
Tässä sentään näkee jotakin - sumu ei tiheimmillään
Tuo merimerkki ei näkynyt kovinkaan kauas
Nyt jo näkyvyys parantunut - laivasta näkyy ainakin osa
Mökki - eipä saarella muuta

Sumun haihduttua loppupäivä oli aurinkoinen ja vaatteita saattoi vähentää - fleecet pois ja riitti ohut pitkähihainen. Kotkaan saavuimme noin klo 18 ja matkaa oli tehty 61 mailia (GPS 66 M). Maissa oli harvinaisen lämmintä – aurinko tuntui suorastaan polttavalta. Lämpimässä illassa käväisimme ensin jäätelökioskilla ja sitten menimme saunaan.

Hyvin kulki tuokin kahvelirikattu vene Kotkan länsipuolella

Kotkassa tapasimme jälleen pursiseuralaisia. Ensin Ninni ja Panu, jotka asuvat Kotkassa, tulivat käymään Suvisussulla. Heiltä kuulimme mm. kuulumisia Saimaan Regatasta, jossa he s/y Fenix:llä voittivat keski-LYS -luokan, onnittelut heille! Ennen kuin he ehtivät lähteä, saapui Kotkaan myös s/y Alli, joka oli Hangon jälkeen koukannut Viron kautta. Oli mukava viettää pieni hetki tällä ripsiläisten porukalla Allissa valkoviinilasillisen äärellä.  

Ninni ja Panu
s/y Alli saapui Kotkaani

Perjantaina välillä satoi, välillä oli poutaa ja tuulta oli 8-11 m/s idästä ja puskat päälle! Emme lähteneet aamusta liikkeelle. Yhdessä Allin väen kanssa pohdimme, josko lähtisimme illan suussa, jolloin tuulen piti heikentyä. Päivän mittaan tutkailimme tuulitietoja ja -ennusteita, kävimme kaupoilla, syömässä Vanhassa Fiskarissa (ruoka oli hyvää) ja satama-altaan vastakkaisella puolella olevassa Maretariumissa, jossa emme olleet aiemmin käyneetkään. Maretariumissa on kaikki suomessa esiintyvät kalat ja niitä siellä koetimme tunnistaa. Tuuli ei vaan heikentynyt, päinvastoin se yltyi myöhemmin kuin ennusteiden mukaan piti. Noin klo 18 päätimme yhdessä s/y Allin väen kanssa, että olemme vielä toisenkin yön Kotkassa. Ei meillä olisi ollut mitään hätää lähteä tuollaiseen vastatuuleen, mutta emme viitsineet. Illalla siskoni poika Niko oli käymässä Anniinan luona Kotkassa ja piipahtivat meillä iltateellä. Vielä ehdimme Allin väen kanssa käydä saunassa ja istua hetken meillä Suvisussussa ennen kuin oli aika mennä nukkumaan seuraavan aamun aikaista lähtöä varten.

maanantaina, heinäkuuta 11, 2016

Ahvenanmaalta Hankoon

Perjantaiaamuna 8.7. oli edellisen päivän kova tuuli hellittänyt ja lähdimme kuuden jälkeen Sottungasta liikkeelle. Tuuli oli edelleen luoteesta eli saimme mukavan purjehduskelin kohti itää. Kihdillä tuulta oli 9-10 m/s ja täydellä isolla matka taittui reippaasti. Viimeiset mailit Houtskärin Näsbyyn ajoimme koneella. Perillä olimme jo klo 11.45 ja matkaa tuli 31 mailia.

Päivämme sisälsi kauppakäyntiä, kävelylenkkiä, rantaravintolassa ahvenfileiden syöntiä ja saunomista. Satuimme olemaan paikalla Houtskär-päivien aikana ja illalla oli rannassa leikkimielinen viestinä soudettava kilpailu, jota seurasimme aitiopaikalta veneestämme.

Soutukisa menossa
Näsbyn rantaa


Lauantaina suuntasimme jo perinteiseen tapaamme Jettesaareen työkaverini Tuijan mökille. Vierassatamasta puoli kahdeksan tienoilla lähtiessämme poikkesimme septin tyhjennykseen. Ensin luulimme, ettei siitä tule mitään, kun näimme perinnepurjeveneen seisovan kylkikiinnityksessä septilaiturissa. Päätimme kuitenkin testata ylettyisikö septin letku laiturin päähän asti ja ylettyihän se. Aamu oli tälle kesälle todella harvinainen eli täysin tyyni, joten puksuttelimme 17 mailin matkan koneella. Houtskärin lahden suulla oli aika paljon sinilevää, jota olemme tänä kesänä nähneet aiemmin muutaman kerran: ainakin jo menomatkalla Ingmarsössä ja Visbyyn mennessämme. Perillä olimme noin klo 10.30 - sopivasti pääsimme mukaan heidän aamupalalleen (meille aamupala oli jo toinen). Saaressa oli käymässä myös työkaverini Merja Ilkan kanssa, joten saimme vaihdettua kesäkuulumisia heidänkin kanssaan ennen kuin he iltapäivästä lähtivät kotiin.

Päivä oli mukavan lämmin (yli 20 astetta) ja vilahti nopeasti tuttuun tapaan saunoen ja syöden. Yhdellä hetkellä näimme saaren päällä kiertelevän kolme merikotkaa. Vaikka kotkia on paljon tänä kesänä nähtykin, niin olihan tuo harvinainen näky nähdä noin monta yhdellä kertaa.

Ilta Jettesaaressa

Sunnuntaiaamuna Ari lähti liikkeelle vähän ennen seitsemää ja minä heräsin parin tunnin kuluttua, kun jo lähestyimme Korpoströmiä, jonne matkaa tuli 18 mailia. 

Merimerkki ja merimetsot

Kalasääsken pesä
Saaristomaisemaa

Tänä kesänä on pursiseuralaisistamme tavallista useampi suunnannut merelle ja Korpoströmiin matkasimmekin tavataksemme s/y Didixin väkeä. Heidän kanssaan päivä meni mukavasti. s/y Woodpeckerin kanssa reittimme menivät ristiin – he olivat nyt matkalla kohti Ahvenanmaata ja Ruotsia. Illalla oli jalkapallon EM-kisojen loppuottelu, mutta jaksoimme katsoa siitä vain ensimmäisen puoliajan – sitten uni voitti.

s/y Didixin väen kanssa ruokailemassa
Mielenkiintoinen rikaus



Maanantaina 11.7. olimme taas liikkeellä klo 6. Nyt tuuli oli etelän tai kaakon puolelta eli meille vastaista ja ajelimme pilvisessä säässä koneella Hankoon. 

Tarkkana oikea väli kapealla väylällä
Ennusteen mukaan sateen piti tulla ennen iltaa, mutta sade tulikin jo alkuiltapäivästä. Viimeiset pari tuntia satoi ja lopuksi tosi kovaa niin, että näkyvyys jo heikkeni. Klo 14.40 olimme Hangon Itämeren portissa ja koneella tuli ajettua 49 mailia. Illaksi sade hellitti ja kävimme kaupungilla kaupassa. Samalla tapasimme mantereen puolen satamassa pursiseuramme s/y Allin väkeä. 

Itämeren Portti sateen jälkeen
Itämeren Portissa emme ole olleet useampaan vuoteen ja tällä välillä saunatilat oli uusittu täysin. Vanhassa saunarakennuksessa oli miesten saunaa laajennettu ja naisille oli rakennettu kokonaan uusi saunarakennus, josta oli hyvät näkymät merelle - ainoa huono puoli oli se, että kiukaasta ei tullut kunnon löylyjä, mutta sauna oli kyllä lämmin ja komeat olivat tilat. Joskus aiemmin Itämeren Portti oli aika paljon kalliimpi kuin mantereen puolen satama, mutta ei siinä nykyisin kovin ratkaisevaa hintaeroa ole ja kuten saunassa jotkut naiset totesivat, niin on Itämeren Portissa paremmat suihku- ja saunatilat.

torstaina, heinäkuuta 07, 2016

Visby - Nynäshamn - Furusund - Sottunga

Satama-altaasta ulos
Maanantaiaamuna 4.7. Ari havahtui anivarhain ja päätti, että lähdemme liikkeelle. Tuulta oli sen verran, että minäkin nousin ylös. Kello oli vasta 4.20, kun irrotimme köydet. Aurinko oli juuri nousemassa, lämpötila 13 astetta ja kaunis päivä tulollaan. Tuuli oli länsiluoteesta 6-7 m/s. Lähtiessämme näimme, miten veneitä oli sijoiteltu toistensa kylkeen ja miten ulompana satamassa olevat veneet keinuivat aikalailla. Parissa veneessä oltiin hereillä joko veneiden keinunnan vuoksi tai katselemassa lähteviä veneitä saadakseen paremman paikan.

Visby taakse jää
Nostimme purjeet jo aallonmurtajan suojassa. Merelle päästyämme aallokko oli melkoisen sekavaa, kun oli tuullut useamman päivän reippaasti ja tuulen suunta oli aina vähän vaihdellut. 

Aamuvahdissa ennen kuin menin takaisin nukkumaan
Jonkin ajan kuluttua minä menin ottamaan vielä unet. Tuuli heikkeni ollen 3-4 m/s ja kääntyi pohjoisemmaksi niin, ettei vene enää noussut kohteeseemme eli Nynäshamniin, mutta luotimme sääennustukseen, että päivän mittaan tuulen pitäisi kääntyä länteen. Tuulen suunta myös vaihteli jatkuvasti hämmästyttävän paljon, mikä teki välillä hankalaksi pilotilla ajamisen. Puolen päivän jälkeen tuulen suunta muuttuikin ja sen jälkeen pääsimme purjehtimaan oikeaan suuntaan. Klo 14 tienoilla teimme ruuan ja saimme juuri mukavasti syötyä ennen kuin tuuli voimistui ollen nopeasti 8-10 m/s, suunta oli hyvä - ensin länttä ja sitten lounasta. Loppumatka olikin reipasta tuloa 6-8 solmun nopeudella. Nynäshamniin saavuimme noin klo 18.30 ja matkaa tuli 78 mailia.

Merellä oli ollut noin 18 astetta ja koko päivän oli aurinko paistanut, ei palellut, mutta Nynäshamnia lähestyessämme lämpötila oli enää 16 astetta. Vähän meidän jälkeemme saapui myös RiPS:n s/y Humma, jonka kanssa olimme jo Visbyssä viettäneet yhteistä aikaa.

Nynäshamnissa emme juuri muuta ehtineet tehdä kuin keiteltiin ensin kahvit ja teet, ja sitten käytiin vierassataman saunassa. Mukava oli päästäkin saunaan. Kalmarissa olimme käyneet saunassa, mutta sitä edellinen saunakäynti oli ollut juuri Nynäshamnissa, jossa saunat on sijoiteltu mukavasti niin, että lauteilta näkee peili-ikkunoiden läpi sataman veneet.

Loppuviikosta oli ennusteiden mukaan tulossa kovaa tuulta ja Ruotsin puolelle sadettakin, joten päätimme tehdä pari pitkää päivää ja suunnata reippaasti kohti Suomea. Tiistaina minun nukkuessa Ari lähti liikkeelle klo 5.30. Aurinko paistoi, lämpötila 10 astetta ja tuulta oli lännen/lounaan puolelta 3-6 m/s. 

Välillä edettiin "virsikirjalla"
Dalarön lähistöllä
Purjein etenimme niin kauan, kunnes Dalarön pohjoispuolella nopeutemme putosi alle 2 solmun, kun tuulta oli enää 1-2 m/s. Tämän jälkeen ajoimme vuorotellen koneella ja välillä taas purjehdimme. Ukkospilviä oli vähän joka suunnalla ja tuuli nousi hetkessä 2 m/s tuulesta 10 m/s tuuleksi. Klo 15 jälkeen laskimme viimeisen kerran purjeet. Olimme juuri edenneet mukavasti 9 m/s tuulessa lähes täysmyötäiseen, kun katsoimme edellä menevän veneen purjeiden asentoa, joka näytti siltä, että vene luovii. Päätimme laskea vikkelästi purjeet mahdollisten ukkospuuskien takia ja ennen kuin ehdimme niitä laskea, tuulta olikin vain 1 m/s. Seuraavassa hetkessä suunta vaihtuikin vastaiseksi – täytyy todeta, että oli hyvä ajoitus purjeiden laskussa. Tämän jälkeen alkoivat myös sadekuurot. Edessä ja takana saattoi olla kirkasta ja auringonpaistetta, mutta meillä satoi reippaasti vettä. Sadetutkasta (netistä) näimme, miten luoteis-kaakko-suuntaisena nauhana kulkee sadekuuroja toisensa jälkeen ja me olimme juuri sen nauhan kohdalla. Klo 18 saavuimme Furusundiin ja sateet olivat kohdaltamme ohitse. Päivän matkaksi tuli 60 mailia ja taas pääsimme saunaan.

Aamu Furusundissa
Aamun ruuhka
Keskiviikkona 6.7. lähtö oli jo tuttuun tapaan aikaisin, klo 5, minun nukkuessa vielä muutaman tunnin. Lähtiessä tuuli oli hyvin heikkoa ja lämpötila vain 8 astetta. Arilla piti kuulemma kiirettä, kun samaan aikaan oli liikkeellä viisi laivaa – oli siinä väistelemistä. Pian tuuli virisi ja Ari nosti purjeet klo 6. Ahvenanmerelle päästyämmekin tuuli oli yltynyt ja aallokkoakin oli jonkin verran, mutta minulla oli keskikajuutan sohvalla niin hyvä ”pesä” nukkua, että hyvin uni maittoi lähes puoleen väliin Ahvenanmerta. Ahvenanmeri ylittyi vauhdilla ja klo 11 Ruotsin aikaa (eli klo 12 Suomen aikaa) oli Ahvenanmeri takana. Luoteen puoleista tuulta oli tässä vaiheessa 8-9 m/s ja aurinko paistoi.

Alun perin olimme pohtineet mennä Maarianhaminaan pitämään torstaille luvattua kovaa tuulta, mutta nyt kulki niin hyvin, että päädyimme jättämään Maarianhaminan väliin ja jatkamaan Sottungaan. Degerbyn jälkeen siirryimme koneajoon, kun ei enää noussut tuuleen, emmekä viitsineet luovia. Tuuli voimistui edelleen, ollen nyt 9-11 m/s. Suomen aikaa klo 16.20 olimme Sottungassa, joka on yllättävän suojaisa kaikilla tuulilla. Matkaa taittui vähän reilussa 10 tunnissa 63 mailia.

Arvaa, kumpi väistää?

Meillä on yleensä aina jääkaapissa jemmassa vakuumipakattua lihaa, jossa on käyttöaikaa riittävästi. Niin meillä on nytkin. Säilykkeitä emme juuri käytä. Rantaan tultuamme Ari kävi katsomassa, mitä ruokaa olisi rantaravintolassa vai otammeko oman varaston käyttöön. Tällä kertaa rantaravintolan kalaruuat kiinnostivat kuitenkin enemmän ja hyvää oli. Illalla rannassa oli vielä myynnissä vastapaistettua lämmintä saaristolaislimppua sekä vaaleaa leipää ja lisäksi hiillostettua siikaa. Näillä oli turvattu iltapala, seuraavan päivän aamupala ja lounas.

Sottungan rantaravintola
Yleensä Suomen vierassatamissa suihku sisältyy hintaan, mutta täällä on kolikkosuihku (luultavasti veden käytön rajoittamiseksi): 2 eurolla saa 4 minuuttia lämmintä vettä. Visbyssä oli kortti, jolle oli ladattu arvoa ja suihku käynnistyi kortilla: 10 kruunua (reilu 1 euro) antoi 5 minuutin suihkun. Saksassa on aika monessa satamassa kolikko- tai polettisuihku tai on ollut ainakin muutama vuosi sitten, kun viimeksi siellä olimme.


Sottungan suojaisa satamalaituri 
Tämän päivän olemme olleet täällä Sottungassa. Poutaa on ollut, mutta pilvistä, kunnes iltaa kohti sää on seljennyt. Tuuli on ujeltanut ja puhaltanut kunnolla, välillä 10-14 m/s, välillä vähän vähemmän, nyt iltaa kohti tuuli on kuitenkin hellittänyt. Päivällä kävin pyörällä kaupassa, joka on noin kolmen kilometrin päässä. Satamassa on kaupan tarjoamia ilmaisia pyöriä – eivät ne kovin hääppösiä ole, mutta kyllä niillä kauppareissun tekee. Tämä Sottunga on Suomen pienin kunta, jossa on noin 100 asukasta. Tämä pääsaari on noin kuusi kilometriä pitkä pohjois-eteläsuunnassa, joten kävellenkin ehtii päivässä tutustua saareen.

Info kaupasta ja varoitus polkupyöristä

sunnuntaina, heinäkuuta 03, 2016

Visbyn kuulumiset ja Almedalsveckan


Visbyn siluetti tullessamme
Torstaina 30.6. oli viileä aamu, vain 12 astetta, mutta päivällä oli noin 20 astetta, välillä pilvistä, välillä aurinkoista. Vuokrasimme kunnon polkupyörät ja pyöräilimme etelään päin. Etelätuuli oli melkoinen, joten menomatkalla oli välillä tiukkaa puskemista tuulta vasten, mutta takaisin päin tulimme kevyesti. Emme olleet tänä kesänä vielä pyörälenkkejä tehneetkään ja sen kyllä tunsi takamuksessa, kun päivän 50 kilometrin lenkki oli takana. Illalla vietimme aikaa yhdessä Pertin ja Suvin kanssa ruokaillen ja kasvitieteellisessä puutarhassa, mm. kuunnellen hetken puhallinsoitinkonserttia.

Tuo pieni täplä Högklintillä olen minä istumassa
Ari Högklintillä
Visbyn ruusukatu
Ruokailemassa (kuvassa Suvi ja minä)
Perjantaina oli lämmintä heti aamusta ja heikko tuuli. Olimme vuokranneet polkupyörät kahdeksi päiväksi ja pyöräilimme pohjoiseen päin Lummelundin tippukiviluolien luokse. Olemme joskus aiemmin käyneet luolissa ja tällä kertaa tyydyimme vain pitämään siellä pienen tauon ja palasimme takaisin Visbyhyn. Iltapäivällä oli noin 22 astetta ja tuulista, puuskat jopa 16 m/s meillä sisäaltaassa.

Satamaan oli edellisenä iltana tullut toinenkin Jon33, s/y Shamrock, joka oli kiinnittynyt aallonmurtajaan. Jon33:ia on tehty kaiketi 49 kpl, eivätkä kaikki ole enää Suomessa, joten Jonien omistajien joukko on aika pieni. Sen vuoksi yleensä menemme juttusille, kun toisen Jonin näemme. Niin nytkin menimme. Hetken mietimme, tiedämmekö/olemmeko aiemmin tavanneet kyseisen Jonin omistajat ennen kuin koputin heidän veneeseensä. Nopeasti selvisi, että olimme tavanneet, kun aikoinaan teimme tiikkikansiremonttia. Tuolloin kyseisen veneen omistaja oli käynyt katsomassa askarettamme. Muutaman hetken vaihdoimme kuulumisia.

Lauantai 2.7. oli helteinen päivä, 26 astetta. Aamulla laiturilla tuli juttusille mies, joka oli huomannut, että olemme Ristiinasta. Hän oli Ristiinasta kotoisin, mutta on asunut yli 20 vuotta Ruotsissa. Yhteisiä tuttuja kuitenkin keksimme. 

Päivän mittaan käyskentelimme katselemassa Almedalsveckanin rakentelua: pystytettiin telttoja, mutta paljon myös rakennettiin puusta ja totesimme, että siistiä työtä tehdään. 

Almedalen-puisto

Seurasimme myös useiden isojen veneiden ja mm. Tre Kronor -purjelaivan saapumista satamaan. Suvin ja Pertin kanssa vietimme illalla hetken yhteistä aikaa Suvisussulla. Illan päätteeksi Ari katseli vielä netin kautta jalkapallon EM-kisoja. Meillä ei ole veneessä televisiota, mutta netin kautta on tänä kesänä tullut seurattua yllättävän montaa ottelua, kun ne alkavat sopivasti klo 21. Illalla sää viileni nopeasti ja alkoi sade, joka oli aamulla ohitse.

Tre Kronor lähestyy satamaa

Tänään sunnuntaina aamu alkoi pyykinpesulla ja sitten kiertelimme katsomassa Almedalsveckanin esittelypisteitä. Aiemmin olemme kuvitelleet, että tämä Almedalsveckan on rymyaikaa Visbyssä, mutta ainakin näiden päivien kokemuksemme perusteella voin sanoa, ettei ole. Ihan on rauhallista ja hiljaista satamassa iltaisin. On lapsiperheitä ja aikuista väkeä, ei äänekkäästi juhlivia porukoita. Sen olemme huomanneet, että täällä on monissa veneissä henkilöitä, jotka ovat Almedalsveckanin esittelypisteissä töissä. Esimerkiksi Byxelkrokista yhtä aikaa meidän kanssa lähteneen purjeveneen mies kertoi olevansa Ruotsin pankissa töissä ja on täällä Visbyssä ensimmäistä kertaa Almedalsveckanin aikana. Hän on koko viikon paikalla ja on osan aikaa töissä, mutta ei ilmeisesti tarvitse olla täyspäiväisesti. Aiemmin Almedalsveckan on ollut poliittinen tapahtuma, mutta nykyisin läsnä ovat kaikki yhteiskunnalliset vaikuttajat: mm. energiayhtiöitä, Punainen Risti, Rotari- ja Lions-järjestöt, kirkko, tiedotusvälineet, puolustusvoimat, poliisi, rakennusliikkeet, hyvinvointipalvelualat, vammaisasiaa, koulujärjestelmään ja ympäristökysymyksiin liittyviä tahoja, … . Ohjelmassa on esittelypisteiden lisäksi seminaareja ja puheenvuoroja, jotka kaikki ovat avoinna yleisölle ja maksutonta. On ollut mukava seurata ja nähdä, millainen tapahtuma tämä on.

Almedalsveckanin kojuja
Rakennusfirman esittelypiste
Esittelypisteen koristelut


Ruotsalainen kouluongelma
Kouluongelma: siivottomat vessat -> vessassa ei käydä
"Lintsarit kouluun" - yksityinen firma, jolta koulut ostavat palveluita
Kouluasiaa lisää
Laiva esittelyosastona - ydinjätteen loppukäsittelystä

Tänään sunnuntaina on ollut edellispäiviä viileämpää, vain 19 astetta, mutta poutaa. Tuulikin on ollut hieman heikompaa. Jatkuvasti on tullut veneitä lisää ja monet veneet tuntuvat olevan koko viikon. Satamahenkilökunta on kumiveneellä vastassa satamaan tulevia veneitä ja etsii niille paikkoja vähitellen täyttyvässä satamassa – nyt on jo osa veneistä toisen kyljessä kiinni. Satamahenkilökuntaa on paljon, ja palvelu on hyvää. Huomenna maanantaina meidän on tarkoitus irrottaa köydet ja suunnata takaisin manner-Ruotsiin. Kotimatka alkaa.

Tässä vielä muutamia kuvia Visbyn näkymistä.

Visbyn sisäsatama
Sveitsin lipulla purjehtiva iso (70 jalkaa?) Swan
25-metrisen moottoriveneen parkkeeraminen sisäaltaan
takimmaiseen kolkkaan oli tarkkaa puuhaa - juuri ja juuri taipui
Torinäkymä 1
Tyhjältä näyttää, mutta kyllä ihmisiä oli paljon liikkeellä.
Torinäkymä 2
Visbyn kattonäkymä