Kalmar- Byxelkrok - Visby

Nävekvarn taakse jää

Juhannuspäivän aamuna 25.6. heti klo 6 jälkeen lähdimme liikkeelle Nävekvarnista rannikkoa ja saaristoa pitkin kohti etelää. Heti aamusta oli shortsikeli, tosin pitkähihaista tarvitsi aluksi. Kaiketi oli ensimmäinen tyyni aamu tämän kesän reissullamme. Aluksi aurinko paistoi, mutta välillä oli vähän aikaa utua. 

Merimetsoja luoto täynnä, utua ilmassa

Tyyni aamu

Aamupäivän aikana heikko vastainen tuuli virisi. Tarkoituksemme oli ajella rantaväylää pitkin Västervikin seutuville ja yöpyä siellä. Iltapäivästä tuuli oli kaakon/idän puolelta 3-4 m/s, aurinko paistoi ja lämpötila oli noin 25 astetta. 

Väylän varren näkymiä. Viehättävää ja ...

... ja ei ihan niin viehättävää (merimetsojen saari)

Saaristoidylliä

Tässä vaiheessa ajatuksemme muuttuivat: emme malttaneet olla käyttämättä hyvää tuulta hyväksemme ja päätimme jatkaa yön ylitse kohti etelää. Klo 15.30 nostimme purjeet ja suuntasimme Västervikin pohjoispuolella Store Kläppanin -majakan kohdalta ulos avomerelle. Etenimme mukavasti noin 4 solmua, välillä tuuli hiipui ja klo 21 nopeus meni alle 2 solmun, jolloin käynnistimme koneen ja alkoi Arin nukkuvuoro. Reilun puolen tunnin kuluttua tuuli virisi uudelleen koillisen puolelta ja siirryin etenemään taas purjeilla. Nyt edettiin 2-5 solmua.

Kalmarsundissa auringonlasku

Puolenyön aikaan oli vahdin vaihto. Tuolloin olin katsonut sade- ja ukkostutkista, että sadetta ja ukkosta on etelämpänä, mutta sen kulkureitistä en ollut varma eli että tuleeko päälle. Menin nukkumaan, mutta pienen hetken kuluttua Ari tuli vaihtamaan sadekamppeita, jolloin totesimme, että tehdään reivi, kun ukkonen on tulossa kohti. Voimakkain ukkonen ei tullut päälle, vaan meni mantereen kautta pohjoiseen, mutta salamointia oli aika laajalla rintamalla. Hetken aikaa saimme kovaa sadetta ja tuuli voimistui, muttei kovin kovaksi (noin 10 m/s). Pilvien seurauksena yö oli pimeä. Tämä sade-, tuuli-, ukkoshässäkkä kesti noin tunnin, minkä jälkeen pääsin nukkumaan pariksi tunniksi.

Klo 3 vahdin vaihdon aikaan päivä alkoi jo vähitellen valkenemaan (minä siis nousin ylös ja Ari meni nukkumaan). Etenimme koko loppuyön reivi päällä 2-5 solmua, sillä meillä ei ollut mihinkään kiirettä, vaan vähän hitaammalla etenemisellä olisimme Kalmarissa sopivasti aamulla. Yö oli lämmin - alimmillaan havaitsemani lämpötila oli 17 astetta ja veden lämpötila oli jo yli 20 astetta.

Klo 5 jälkeen Ari heräsi etuajassa ja minä pääsin taas nukkumaan ja nukuinkin melkein Kalmariin asti. Vähän ennen Kalmaria tuuli kääntyi vastaiseksi ja oli vain 2-3 m/s, jolloin loppumatka meni koneella ajaen. Vähän jälkeen klo 8 olimme Kalmarissa polttoainelaiturissa odottamassa huoltoaseman aukeamista klo 9. Tankattuamme menimme vierassatamaan, jossa oli hyvin paikkoja. Leppoisasti tuli 132 mailia noin 26 tuntiin. Ainoastaan se yön ukkonen olisi voinut olla pois - minä en niin välitä olla avomerellä ukonilmassa.

Öölannin silta, Kalmar lähestyy

Kalmarissa on nykyään tällaisia poijuja - ei tarvitse kurkotella

Päivä Kalmarissa oli helteinen. Viivyimme vielä seuraavankin päivän, mm. käyden vähän kaupoilla ostoksilla. Tämän etelämmäksi emme tänä kesänä aikoneet edetä, sillä luvassa oli vaan etelätuulia eli meille vastatuulia.

Tiistaina 28.6. lähdimme liikkeelle jo klo 5.30. Minä toki menin taas nukkumaan satamasta ulos päästyämme ja saatuamme purjeet ylös. Suuntamme oli kohti Öölannin pohjoisosan Byxelkrokia. Aluksi tuulta oli etelän puolelta 5-6 m/s ja matka eteni mukavasti monta tuntia. Sitten tuuli hiipui ja ajoimme tunnin verran koneella, kunnes tuulen uudelleen voimistuessa saimme jälleen purjeet ylös. Etenimme 4-5 solmua eli oli leppoisaa purjehdusta, kunnes Byxelkrokin edustalla laskimme purjeet. Perillä olimme klo 15.30 ja päivämatkaksi tuli 43 mailia.

Byxelkrok on aito kalasatama, josta lähtee kalastusaluksia merelle

Byxelkrokin satama-alue on kehittynyt siitä, kun viimeksi olemme siellä käyneet. Rannassa oli monia erilaisia myyntikojuja ja ravintoloita sekä kalamyymälä. Rantaravintolassa söimmekin maittavat silakkapihvit. Illalla teimme puolentoista tunnin kävelyn pohjoispuolen Neptuni Åkrarille, jossa on ollut viikinkien hautoja.

Rantavalli ja rantatasanne 

Neptuni Åkrarilla kiviä riitti

Seuraavana aamuna klo 5 emme olleet ainoa liikkeelle lähtijä, vaan eräs ruotsalainen purjevene oli lähdössä yhtä aikaa ja suuntamme oli sama eli kohti Visbyä. Oli kaunis aurinkoinen aamu. Tuulta oli 3-4 m/s pohjois-luoteesta. Öölannin pohjoiskärjen jälkeen nostimme purjeet (huom. minäkin olin vielä tässä vaiheessa ylhäällä), mutta nopeasti tuuli heikkeni niin, että koneajoksi meni lähes koko matka. 

Öölannin pohjoiskärjen majakka

Noin klo 13 olimme Visbyssä ja saimme paikan sisäaltaasta. Emme olleet muistaneet tai edes ajatelleet, että seuraava viikko on Almedalsveckan, jolloin monet ruotsalaiset tulevat hyvissä ajoin satamaan varatakseen hyvän paikan. Esimerkiksi meidän viereinen vene oli tullut ennen meitä ja aikoi olla puolitoista viikkoa eli koko Almedalsveckanin. Muutamia paikkoja oli vielä tässä vaiheessa sisäaltaassa jäljellä ja lisäksi oli useita etukäteen varattuja paikkoja, joissa olisi voinut olla esimerkiksi 3 vuorokautta, mutta sitten olisi pitänyt lähteä pois. Aallonmurtajan pojuissa oli tässä vaiheessa vain muutamia veneitä. Illalla saapui yllättäen RiPS:n pursiseuralaisia muitakin, s/y Humma (Pertti ja Suvi). He eivät enää saaneet paikkaa sisäaltaasta vaan menivät Fiskhamniin.

Visbyn sisin satama-allas

Visbystä ja Almedalsveckanista kirjoittelen tuonnempana erikseen.