Kotkasta Ristiinaan

Lauantaiaamuna klo 6 lähdimme yhdessä s/y Allin kanssa kohti Santiota, jonne ajoimme koneella reilut neljä tuntia. Välillä oli jälleen vähän heikko näkyvyys ja vähän satoi vettäkin. Santion passintarkastuksen jälkeen nostimme purjeet ja ylitimme Venäjän rajan. Tuulta oli lounaasta 7-10 m/s eli meille täysmyötäistä, joka ei ole purjehtimiselle mikään ihannetuulensuunta. Matka kuitenkin eteni pelkällä isopurjeella noin 6 solmua. Aallokko oli aika keikuttelevaa ja sen verran korkeaa, että välillä Allista veneen runko-osa jäi aallonpohjalla ollessaan näkymättömiin.

Majakka Viipurinlahdella

Purjeet laskimme vasta Vysotskin aallonmurtajan sisäpuolella, jolloin tuulta oli 11-14 m/s. Tässä vaiheessa kello oli 15.45 ja matkaa oli tehty vajaa 10 tuntia, ja vielä oli useampi tunti edessä. Tästä eteenpäin ei saa enää purjehtia, vaan täytyy edetä koneella Saimaalle asti. Nyt oli hyvä väli tehdä ruokaa sekä juoda kahvit ja teet. Merellä purjehtiessamme olimme syöneet vain voileivät.

Ruuhkaa alasululla

AIS:n kautta olimme jo merellä ollessamme seuranneet, että kanavalle on menossa kolme laivaa ja alasululla Juustilassa olikin kolme puutavaralastissa olevaa laivaa. Tässä vaiheessa ajattelimme, että nyt kanavamatkamme tulee kestämään kauan, jos joudumme odottamaan sulkuun pääsyä vasta kaikkien laivojen jälkeen. Jukka (s/y Allista) kysäisi VHF-puhelimella tilannetta ja hänelle kerrottiin, että laiva menee sulkuun ensin ja sitten katsotaan meidän tilannettamme. Laivalla oli tullaus kesken ja sen sanottiin kestävän noin puoli tuntia. Normaalissa odotuslaiturissa oli kaksi laivaa ja meidän olisi pitänyt mennä läntisen laiturin länsipuolelle, mihin Ari ei kuitenkaan halunnut mennä, koska siellä Suvisussu on joskus osunut pohjaan tai laiturin tukirakenteisiin. Niinpä Ari päätti kysyä sulkuvahdilta, mahtuisimmeko laivan etupuolelle, jotta voisimme odottaessamme käydä hoitamassa omat tulliasiamme. Vastaus oli, että eiköhän mahduta. Niinpä kiinnityimme ihan sulun lähelle, ja Ari ja Jukka veivät alusilmoituslomakkeen ja kopion veneen rekisteriotteesta tullikopille ja asia oli hoidettu parissa minuutissa. Tämän jälkeen Ari kysäisi sulkuvahdilta ”Nyt meillä on tulli selvitetty, joten olisikohan tässä välissä mitenkään mahdollista suluttaa meitä ennen laivaa?”. Sulkuvahti kysäisi uudelleen laivasta, kuinka kauan heillä vielä menee ennen kuin ovat valmiita sulkuun ja saatuaan vastaukseksi, että ehkä 20 minuuttia, mutta kukaan ei varmasti tiedä, sulkuvahti päätti nostaa meidät ensin ylös. Siispä nopeasti liikkeelle ja sulkuun, jonne ajoimme klo 18.45. Olipa hyvä, että Ari hoksasi kysyä tuon kiinnittymisen tullausta varten ja pääsyä sulkuun ennen laivaa! Muuten olisimme varmasti joutuneet odottamaan ainakin sen puoli tuntia ja sen päälle luultavasti kahden laivan sulutuksen.

Tästä eteenpäin pääsimme ajamaan jokaiseen sulkuun suoraan. Viidennellä sululla Pällissä oli Venäjän passintarkastus ja sen jälkeen noin puolen tunnin ajo Nuijamaalle, jossa oli Suomen passintarkastus. Kello oli vähän yli 10 illalla, ja kun oli oltu jo 16 tuntia liikkeellä, niin päätimme jäädä Nuijamaalle yöksi. Hyvin uni maittoi, eivätkä ohi kulkevat laivat meitä häirinneet.

Sulku täyttyy

Sunnuntaina 17.7. lähdimme liikkeelle klo 7 yhdessä Allin kanssa. Minä tosin nukuin vielä reilun puoli tuntia, sillä Nuijamaalta on yli tunnin matka ensimmäiselle sululle. Jäljellä olevat kolme sulkua sujuivat sutjakkaasti suoraan sulkuun sisään ajaen ja puoli kymmenen aikaan oli viimeinenkin sulku, Mälkiä, selvitetty. 

Mälkiän sulussa Alli alavedessä

Nyt oli aika ottaa lepuuttajat ja köydet pois sekä syödä aamupala loppuun (olin aloitellut aamupalaa kahden sulun välillä). Muutaman mailin jälkeen nostimme purjeet. Aurinko paistoi, tuulta oli 6-11 m/s ja purjehdus sujui lutvikkaasti. Kyläniemen jälkeen tuuli vielä voimistui ja oli parhaimmillaan puuskissa 15 m/s. Meillä oli täysi isopurje ja keulapurje osittain auki. Kulku oli Saimaan oloissa vauhdikasta. Loppumatkasta Laamalansaaren kohdalla ja Vekaran kapeikoissa tuuli pyöri ja tuulimittari näytti välillä vain 0,6 m/s, mutta nuo selvitettyämme pääsimme vielä loppumatkankin purjeilla mukavalla vauhdilla ihan pursiseuramme saaritukikohdan Korkian edustalle. Laituriin kiinnityimme klo 15.45 ja matkaa tuli 46 mailia.

s/y Alli Saimaalla, tuulta noin 10 m/s

 

Runkonopeus ylitetty - 7,5 solmua nopeutta

Tämän päivän olemme viettäneet täällä Korkiassa ja huomenna suuntaamme kohti kotisatamaa Ristiinaa, jonne matkaa on jäljellä reilu 12 mailia. 

Näin on tämän kesän lomareissu takana. Kokonaisuutena kesä on ollut tähän asti melko tuulinen, tänään on ollut ensimmäinen lähes tyyni päivä, merellä ei ollut juurikaan edes tyyniä aamuja. Jonkin verran oli sateisia päiviä, jolloin olimme pääasiassa satamissa. Muutamia kovin kylmiä aamuja oli, mutta kokonaisuutena ei ollut tosi kylmiä päiviä. Hellettä oli vain Visbyssä. Helsingistä Maarianhaminan meillä oli hyviä purjehdustuulia, sen jälkeen koneajopäiviä, kunnes taas juhannuksesta eteenpäin on ollut pääasiassa hyviä purjehduskelejä. Kokonaisuutena säiden suhteen tämä ei ole ollut mikään loistokesä, muttei tosi huonokaan.