Maarianhaminasta Kökariin

Kaunis oli aamu

Aamulla vähän yli seitsemän Ari lähti liikkeelle täysin tyynessä aurinkoisessa säässä ja ehti bongata yhden kotkan ennen minun heräämistäni. Juuri Rödhamnin ohitettuamme s/y Cabanen kippari Pehr soitti ja kyseli, missä olemme. He olivat Rödhamnissa ankkurissa ja niinpä me kieppasimme ympäri ja kävimme tapaamassa heitä.

Märthaa ja Pehriä Cabanella moikkaamassa

Matka jatkui kymmenen jälkeen edelleen koneella ajellen Degerbyn ohitse ja nyt minä vuorostani näin kotkan. Degerbyn pohjoispuolella päätimme kokeilla länsi-itäsuuntaista oikoväylää. Sanon kokeilla siksi, että sen syvyydeksi on ilmoitettu 1,8 metriä ja meillä syväys on 2 metriä. Olemme kerran menneet sen läpi ja muistamme, että jossakin kohdalla oli aika matalaa, mutta emme tiedä, mikä oli silloin veden korkeus. Nyt Föglössä vedenkorkeus oli -12 cm. Heti alkuosassa lokimme näytti vain 2,2 metriä ja Sarvastonlahdella alkumatkasta totesimme, että kun se näyttää 2 metriä, niin olemme joko juuri ja juuri pohjassa kiinni tai sitten nippanappa kellumme. Tuon alun jälkeen ei tainnut käydä 2,6 metriä matalampana ennen kuin ensimmäisen osuuden lopulla loki näytti jälleen 2,1-2,2 metriä, mutta ei kuitenkaan kolissut. Nyt on siis testattu, että jos on vedenkorkeus nolla tai plussalla, niin hyvin voimme mennä kun ajaa merikorttiin piirrettyä viivaa pitkin (ainakin meidän plotterilla=Navionicsin kartalla). Miinuksella ollessa ei kannata, sillä se on sen verran tarkkaa ajettavaa, ettei oikaisu tuo aikasäästöä.

Matkalla nähtiin monia mielenkiintoisia veneitä, 
ylhäällä perinnepurjelaiva Albanus.

Isovene Sandvikin laiturissa

Klo 16.15 olimme perillä Kökarissa Sandvikin laiturissa ja matkaa tuli 48 mailia. Sandvikiin on rakennettu ihan uusi palvelurakennus ja siinä on myös iso keittiö ja ruokailutila. Vieressä on pieni leirintäalue ja heille tuo keittiö on varmasti hyvään tarpeeseen, mutta on se veneilijöidenkin mukava ja helppo hoitaa tiskit siellä.

Iltakävelyn teimme Hamnön kirkolle, jossa on myös 1400-luvulla perustetun fransiskaaniluostarin rauniot ja kirkon viereisessä fransiskuskappelissa on myös kaivauksista löytyneitä esineitä.

Kirkko ja tapuli

Kirkkolaiva

Kökarin kallioisia maisemia

Maarianhaminassa

Maanantaina 17.6. kävimme vierassatamamaksun kylkiäisenä saadulla ilmaisella iltapäiväristeilyllä Vikingin laivalla Kapellskärissä. Lounasbuffet oli harvinaisen maittava. Ari kävi aamulenkillä ja minä aamupäiväkävelyllä. Lisäksi illalla teimme ennen saunaa vielä yhdessä puolentoista tunnin kävelylenkin ja siinä se päivä menikin.


Tiistaina meni aamupäivä pyykinpesussa ja Ari pyöräili venetarvikeliikkeeseen, josta ei kuitenkaan ostanut juuri mitään. Iltapäivällä tutustuimme remontin jälkeen avattuun Merenkulkumuseoon. Siellä oli niin paljon katseltavaa, että kävimme välillä syömässä ja palasimme takaisin. Melkoisia matkoja sitä on tehty purjealuksilla, mm. Australiasta Eurooppaan ennätys oli 83 vuorokautta. Tämän jälkeen iltapäivä olikin jo pitkällä. Samaan hintaan (10 euroa) olisi päässyt vielä Pommerniinkin, mutta se jäi ainakin tältä päivältä väliin. Olemme kyllä aiemmin käyneet useammankin kerran.

Tiistaina piti olla poutapäivä, mutta ukkos- ja sadepilvet saapuivat Ruotsin puolelta. Samalla lämpötila laski 17 asteesta 11 asteeseen. Illalla taas sää selkeni, aurinko paistoi ja lämpötila kohosi. Emme ole Helsingin jälkeen käyneet kunnolla kaupassa (Kasnäsissa vaan lähinnä leipää ja muuta pientä), joten nyt oli tarvetta täydentää ruokavarastoa. Tarpeellisten ruokien lisäksi kaupasta löytyi myös ruotsalaisia mansikoita ihan kohtuuhintaan. Minä tein vielä ennen saunaa reilun tunnin pyörälenkin mm. Lemströmin kanavalle.

Lemströmin kanavalla - oikotie Lumparnilta Itäsatamaan

Kihdin ylitys – sadetta ja tuulta

Sunnuntaina Arilla oli vuorossa taas aikainen herääminen. Hän katseli säätiedotukset ja päätti lähteä liikkeelle klo 5.30, vaikka annettiinkin kovan tuulen varoitus. Minä nousin ylös ennen seitsemää. Tuuli oli etelän ja kaakon väliltä ja voimakkuudeltaan 7-9 m/s. Kihdin ylitykseen lähtiessämme teimme reivin, sillä saderintama oli tulossa ja sen edellä oli odotettavissa tuulen voimistuminen. Meno oli reipasta 6-7,5 solmun nopeudella. Kihdin loppuosassa satoi jo välillä kovastikin. Minä otin tunnin aamupäivätorkut ja sillä välillä oli ukkostakin ollut molemmilla puolillamme.

Reivi tehty ja mielenkiintoisen näköisiä pilviä.

Sieltä se sade tulee

Nyt sataa, mutta minä nukun.

Degerbyn pohjoispuolella sade alkoi hellittää ja samalla tuuli kääntyi lounaaseen samalla, kun meidänkin kulkusuuntamme muuttui kohti lounasta. Niinpä sitten ajoimme koneella pari tuntia, kunnes Ahvenanmaan mantereen eteläkärjessä ennen Rödhamnia saimme jälleen purjeet ylös. Vauhdilla lähestyimme Maarianhaminaa, olihan tuulta 9-12 m/s, vaikka välillä tuuli oli jo hiipunut ollen vain 5m/s. Klo 16.30 kiinnityimme näin ennen juhannusta yllättävän ”täyteen” Länsisatamaan. Täyteys on kyllä suhteellista: yleensä kesäkuussa menomatkallamme on ehkä noin 10 vierasvenettä, mutta nyt oli ainakin 25 ja siksi tuntui ”täydeltä” (satamaan mahtuu ainakin 150 venettä). Monet olivat ilmeisesti jääneet päiväksi satamaan odottamaan parempaa keliä. Päivän matkaksi tuli 63 mailia.

Korpoströmiin

Lauantaiaamuna 15.6. emme pitäneet mitään kiirettä lähdön kanssa, sillä säätiedotus oli luvannut länsituulen kääntymistä lounaaseen, joka olisi meille parempi tuulen suunta. Kohteenamme oli Korpoström, jonne purjehdimme Kasnäsista ensin luoteeseen ja sitten länteen. Klo 11 lähdimme liikkeelle ja saimme purjeet ylös heti lähdön jälkeen. Tuulta oli 6-9 m/s ja suunta sen verran lounaassa, että purjein nousi Gullkronan kohdalle asti.

Luovilla välillä vähän pärskyi

Sitten kulkusuuntamme kääntyi niin paljon, että jatkoimme koneella. Klo 16.45 kiinnityimme Korpoströmissä laituriin. Matkaa tuli 34 mailia, josta noin puolet purjein.

Suomen purjelaivasäätiön kuunari Helena (ylempi kuva) 
ja s/y Vahine (Swan 65) tulivat vastaan Gullkronan selällä.

Merellä oli ollut viileähköä, mutta maissa oli lähes lämmin, 18 astetta. Kasnäsissä oli, ehkä tuulen ja sateen takia, ollut lähes kymmenen vierasvenettä, mutta Korpoströmissä yöpyi vain neljä venettä. Kävimme seitsemän kilometrin kävelylenkillä ja sitten saunaan.

Seuraavaksi päiväksi oli luvassa kaakkoistuulta ja sadetta. Suuntamme oli länteen Ahvenanmaata kohti, joten tuulen suunta olisi hyvä, mutta sade ei niinkään kiehtovaa. Mietimme, mitä teemme. Päätös jäi Arille aamuksi.

Päivä Kasnäsissa

Torstai-iltana tuuli vain yltyi yötä kohti ja puuskat olivat 15 m/s. Sateessa oli sentään välillä taukoja. Oli mukava olla lämpimässä veneessä. Illalla meinasi käydä pahastikin, kun Arin hyppy veneestä laiturille jäi sen verran lyhyeksi, että hän putosi polvilleen laiturille - onneksi ei pudonnut mereen. Toisaalta mereen putotessaan hän ei ehkä olisi saanut kämmeniä mustelmille, kuten nyt kävi ja rannekin tuntuu vähän kipeältä. Ei sentään tunnu luita murtuneen.

Aamuyöstä heräsimme siihen, kun viereemme tuli purjevene. Ari kävi katsomassa, miten he asettuivat, mutta ei tullut kyseltyä, mistä he tulivat siihen aikaan. Aamulla laiturilla kävellessä selvisi yön tuulen rajuus, sillä yhden tuulen puolella laituria kylkikiinnityksessä olleen moottoriveneen kyljessä oli pahat vauriot: maalipinta oli hiertynyt lasikuituun saakka eli gelcoatpintakin oli vaurioitunut. Fendareita eli lepuuttimia oli kyllä runsaasti veneen ja laiturin välissä, mutta eipä ne näyttäneet auttaneen.

Tuon sinisen veneen kylki kärsi kovia.

Välillä oli poutajaksoja, mutta perjantaikin oli aika sateinen päivä. Tuuli hellitti välillä, mutta yltyi taas uudelleen iltaa kohti. Ari kävi aamulla vesisateessa lenkillä. Minä tein aamupäivän töitä oikolukien etälukion opinto-opasta. Lounaan nautimme vierassataman vieressä olevassa ravintolassa ja pian veneelle palattumme joku koputteli veneen keulaan. Tässäpä olikin mukava yllätys. Koputtelija oli tuntematon mies, joka osoittautui veneemme ensimmäiseksi omistajaksi Kari Lund (itse olemme kolmas omistaja). Hän oli postinhakureissulla mökiltään ja oli huomannut tutun näköisen veneen. Olipa mukava tarinoida ja kuulla veneemme alkuvaiheista ja retkistä (silloinen nimi oli s/y Jonica). Kannatti jäädä täksi päiväksi Kasnäsiin.

Kari Lund, mieluinen yllätysvieras!

Illalla sade lakkasi, aurinkokin jo paistoi, mutta sitten se hävisi sumun taakse. Tuuli pyöri 10 m/s tienoilla ja lämpötila oli 15 astetta. Saunassa tarkeni tosi hyvin, oli vähän turhankin kuuma.

Hanko sivuutetaan

Torstaiaamuna Ari käynnisti koneen jo klo 5.45, kun oli niin kaunis auringonpaisteinen aamu. Minäkin nousin ylös jo puoli seitsemän aikaan katselemaan luodoilla olevia lintuja. Samaan aikaan saimme purjeet ylös ja etenimme leppoisaa 4-6 solmun vauhtia etelätuulessa. Valitettavasti auringonpaiste oli vain lyhyt ilo, sillä sää vaihtui harmaaksi ja sumuiseksi, ei sentään ollut mitään kovin tiheää sumua, mutta aika kylmää (12-14 astetta). Lintuja oli kuitenkin paljon, mm. haahkoilla oli suuria poikueita.

Aurinkoinen aamu

Näyttää olevan hyvä haahkavuosi.

Hankoa ohittaessamme huomasimme, että vierassataman itäiseen sisäänmenoon oli tehty vankan näköinen aallonmurtaja - hyvä niin, taitaapa jatkossa Hangon mantereen puoleinenkin satama olla aiempaa suojaisempi kovalla tuulella. Matka taittui edelleen mukavasti purjehtien. Hangon läntisellä selällä näimme tämän kesän ensimmäisen merikotkan. Säätiedotuksesta kuulimme, että lännempänä Utössä on sumun takia näkyvyyttä vain 200 m, mutta meillä näkyvyys pysyi ihan kohtalaisena.

Klo 13.30 kiinnittäydyimme Kasnäsiin. Päivämatka oli 38 mailia, joka sujui melkein kokonaan purjehtien. Rannassa lämpötila oli lähes 20 astetta ja aurinkokin pilkahteli. Säätiedotus lupasi kuitenkin sadetta ja kovempaa tuulta, joten tuntui hyvältä olla suojaisessa laiturissa. Iltapäivästä sade alkoikin. Aioimme ennen sadetta laittaa paikalleen istuinkaukalon peittävän kuomun, mutta huomasimme unohtaneemme kuomun putket matkasta pois, joten toivotaan vähäsateista kesää. Illalla kävimme vierassataman vieressä olevassa pienessä kylpylässä ja sen jälkeen kuuntelimme lämpimässä veneessä yltyvän tuulen ujellusta. Saapa nähdä, ollaanko täällä useampikin päivä, sillä vesisateeseen ja kovaan vastatuuleen emme viitsi lähteä (vastatuulena yli 10 m/s ei ole enää kivaa), kun pakko ei ole mennä mihinkään.

Matka jatkuu

Keskiviikkoaamuna minä kuuntelin Arin liikkeelle lähtöä Katajanokan laiturista klo 6.30 ja vaivuin sitten uudelleen uneen. Aamu oli heikkotuulinen ja viileältä tuntui 12 asteen lämpötila. Koneajona meni Porkkalanselän alkuun asti, missä pääsimme pari tuntia purjein, mutta sitten ajelimme jälleen koneella vastatuuleen. Liikkeellä oli useita armeijan aluksia ja seassa  pari Ruotsinkin armeijan alusta.

Etsi kuvasta kaksi armeijan alusta.

Tämä armeijan alus kulki Ruotsin lipun alla.

Meriveden lämpötila on laskenut niin, että Porkkalanselällä se oli enää 14 astetta. Klo 17 rantauduimme Tammisaaren kansallispuistoon Rödjanin laituriin. Merimatkaa oli takana 62 mailia. Illalla kiersimme vielä hyttysten seassa parin kilometrin mittaisen luontopolun, mutta saunan jätimme väliin kun tuntihinta olisi ollut 20 €.

Kansallispuistossa luontopolulla

Rödjanin rantamaisemaa