Kalmarista Kristianopeliin

Tiistai 26.6.  Aikomuksemme tai ainakin pohdinnassa oli lähteä liikkeelle, mutta aamulla tuntui edellispäivien sateiden jäljiltä jotenkin niin kylmältä (13 astetta) ja edelleen oli melko kovaa puuskaista tuulta (12 m/s + puuskat) ja mahdollisesti sadettakin tiedossa, joten päätimme vieläkin siirtää lähtöämme. Päivän mittaan tuli laiteltua vene lähtökuntoon eli käytyä kaupassa, otettua vedet, siivoiltua tavarat omille paikoilleen (satamassa olleessa tulee leviteltyä tavaroita vähän pitkin venettä) ym. Kävimme myös yhdessä museossa ja vielä illalla kävelylenkillä.

Keskiviikko 27.6. Aamu oli puolipivinen. Kahdeksalta avautui huoltoasema ja lähdimme tankkauksen kautta kohti etelää. Tuuli oli sivuvastaista ja vaihteli 3-10 m/s välillä, siis aikamoisia puuskia, samoin tuulen suunta vaihteli useita kymmeniä asteita. Siitä sitä saatiin kiristellä ja löysätä purjeita useamman kerran. Muuten oli mukavaa purjehdusta. Aikomuksemme oli mennä yhteen kalastajasataman yhteydessä olevaan vierassatamaan (Sandhamn), mutta jotenkin molemmille tuli matkan varrella ajatus mennäkin Kristianopeliin ja sinnehän me suuntasimmekin. Matkaa tuli noin 25 mailia ja perillä olimme n. klo 13.

Poijuun mennessä tuli vähän ongelmia: Kristianopelin poijut eivät ole sellaisia pyöreitä, vaan pitkulaisia kapeita patukoita. Jotenkin tuuli painoi meidät poijun päälle, jolloin poijuliinamme jäi johonkin veneen alle kiinni. Onneksi kone oli vapaalla, joten ei ollut vaaraa saada liinaa potkurin ympärille jumiin. Pääsimme hiljaisella vauhdillamme laituriin. Keulaköyden kiinnitettyämme laituriin päästimme veneen takaisin poijun luokse ja vaihdoimme poijuhakaan toisen köyden. Näin jumiin jäännyt poijuliina vapautui ja sen sai vedettyä takaisin veneeseen. Aiemmin jo Kalmarissa tapaamamme s/y Marianne V:n väki oli avualiaasti mukana pelastusoperaatiossa. Aikaa tähän ei kulunut varmaankaan kymmentä minuuttiakin, mutta olisi saattanut olla isompikin ongelma.

Kristianopel on mukava pieni kylä vanhoine taloineen ja kujineen. Satama-altaasta näkee suoraan merelle, vain aallonmurtajat ovat välissä. Yllättävän paljon veneitä oli jo tuolloin alkuiltapäivästä ja tuli koko ajan lisää. Iltaan mennessä pieni satama-allas alkoikin täyttyä, mutta satamakapteeni osoitteli paikkoja kaikille paikat, osalle aallonmurtajan ulkopuolelle suojaiselle puolelle. Illalla näimme sataman edustalla kiven päällä hylkeen.

Kristianopelin pääkatu

Synkät pilvet - sade kiersi pohjoisesta ohi