 |
| Marhällan - Maarianhamina taakse jää |
Keskiviikkona 13.6. Ari irrotti köydet Maarianhaminan
länsisatamassa klo 5 kauniissa auringonpaisteessa. Lämpötila oli aamulla vain 7
astetta, mutta nopeasti päivä lämpeni. Kevyessä luoteistuulessa matka eteni
purjein, kunnes minun herätessä puoli yhdeksän tienoilla tuuli hiipui ja jonkin
aikaa ajettiin koneella. Suomen aikaa vähän jälkeen klo 10 olimme jo Ruotsin
puolella majakoitten välissä.
 |
| Huomaa tuo tötterö Viking Gracen kannella - 24 mteriä korkea roottoripurje |
Maarianhaminasta lähtiessämme aikomuksemme oli mennä
Tukholmaan, koska luvassa olisi parin päivän päästä kovia etelän puoleisia
tuulia, jotka olisivat siis meille vastatuulia. Nyt ennuste olikin vähän
muuttunut ja totesimme ehtivämme Nynäshamniin ennen kovien tuulien tuloa, joten
päätimme jättää Tukholman väliin, vaan suuntasimme kohti Bullandötä. Välillä
etenimme taas purjein, kunnes sitten tuuli hiipui ja vaihtui vastaiseksi. Bullandössä
olimme klo 17.10 Ruotsin aikaa ja matkaa tuli 67 mailia. Bullandö on suojainen
kotisatama, jossa on myös vieraspaikkoja. Siellä on uudehko, upea sauna, jossa
on koko seinän kokoinen (peili-)ikkuna venesatamaa kohti.
 |
| Bullandö |
Seuraavana päivänä oli lämmin aamu ja vastatuuleen mennessä
oli toistaiseksi lämpimin keli. Päivän matkaksi Bullandösta Nynäshamniin loki näytti 41 mailia. Todellisuudessa
matka on hieman lyhyempi, sillä meillä oli vastavirtaa 0,5-1 solmun verran.
Perjantaina 15.6. oli sitten sitä luvattua melko kovaa (10-13
m/s) etelätuulta ja me vietimme päivän Nynäshamnissa. Minulla meni suuri osa
päivästä työhommissa etälukion opinto-opasta oikolukiessa, mutta ehdin toki
kävelylenkinkin tehdä lämpimässä (yli 20 astetta), mutta tuulisessa kelissä.
Tässä vaiheessa viimeistään päätimme, ettemme jatka matkaa
Etelä-Itämerelle. Arin selkä ja issiashermon vaivaama jalka oli kyllä parempi
kuin alkumatkasta, mutta vaivasi silti jatkuvasti. Lisäksi parin päivän päästä
oli taas tiedossa kovia tuulia ja lämpötilatkin uhkasivat laskea. Lähtiessämme
olimme kaikille sanoneet, ettei meillä ole mitään tarkkoja reittisuunnitelmia,
vaan vaihtoehtoina on Saksa, Tanska, Götan kanava tai Tukholman saaristo. Nyt päätimme
valita näistä Götan kanavan.
Lauantaiaamuna tuuli oli heikkoa luoteen suunnasta. Ari
irrotti köydet klo 6.10 ja aika nopeasti nosti purjeet. Minä heräsin Landsortin
kärjessä.
 |
| Landsort |
Tuuli käyttäytyi aivan sääennusteen mukaisesti eli hiipui ennen
puolta päivää, jolloin tuli parin tunnin koneajopätkä ja sitten virisi
uudelleen ensin etelä- ja sitten kaakkoistuulena. Alkumatkasta oli jopa solmun
myötävirta, joka jossakin vaiheessa muuttui puolen solmun vastavirraksi. Ennen
Arkösundia nähtiin pari hyljettä.
 |
| Leppoisaa purjehdusta kohti Arkösundia |
Alun perin oli aikomuksemme mennä Arkösundiin,
mutta kun purjeet niin mukavasti kuljettivat, niin päätimme jatkaa matkaa
suoraan Götan kanavan alasululle. Matkalla näimme pienen saaren, johon olimme
kiinnittäneet huomiota vuonna 1994, jolloin näimme ensimmäisen kerran kyseisen saaren,
jonka olivat tuolloin merimetsot valloittaneet. Tuo on jäänyt erityisesti
mieleen, sillä se oli luultavasti ensimmäinen kerta, kun ylipäätään näimme
merimetsoja. Ne ovat vasta myöhemmin levinneet Suomeen. Nyt huomasimme merimetsojen
hylänneen saaren ja saaren kasvillisuus oli osittain palautunut: vihreitä pensaita
kasvoi, mutta edelleen oli kuolleen näköisiä puita.
 |
| Merimetsojen jäjiltä jo melko vihreä saari |
Olimme Memissä perillä klo 18.20. Kanava on
auki vain klo 18 asti, joten jäimme yöpymään ensimmäisen sulun alapuolelle.
Päivän matkaksi tuli 63 mailia, joka leppoisassa kelissä tuntui menneen kovin
kevyesti. Lämpötilakin oli päivällä 23 astetta.
 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti