Vätternin ylitys

Maanantaina 25.6. aamupäivän kauppakäyntien jälkeen lähdimme Vätternille puolen päivän aikaan. Vättern on noin 15 mailia leveä Motalan kohdalla. Kahdella edellisellä kerralla Vätternin ylitykset ovat olleet melkoisia.

Ensimmäisellä kerralla vuonna 1995 oli sateinen ja kylmä sää. Olimme tuolloin aamupäivällä siirtyneet Motalasta vajaan kymmenen mailin päähän Vadstenaan. Ykskaks sää selkeni ja lounaistuulta oli 5 m/s - siis tulikin loistava purjehduskeli. Kävimme hakemassa satamamaksun takaisin ja kokemattomuuttamme lähdimme ylittämään Vätterniä. Ennen Vätternin vastarantaa alkoi kova sade ja tuuli yltyi, kääntyi koko ajan läntisemmäksi, siis meille vastaiseksi, oli puuskaista ja tuulen nopeus oli lopulta lokikirjamme mukaan 15 m/s, meillä oli jo kakkosreivi, luovimme aika epätoivoisesti ja purjehdusuramme ensimmäisen ja viimeisen kerran tuli epäilys, pääsemmekö koskaan sinne, minne haluamme – pääsimme. Nykytiedoillamme olisimme tajunneet, että tuo sään selkeneminen tarkoitti sitä, että olimme matalapaineen keskuksessa, olihan ilmapaine koko ajan laskenut (lokikirjan merkintöjeni mukaan ilmanpaine oli vain 995), joten tuuli tulee kääntymään ja voimistumaan uudelleen. Toisekseen, jos nyt olisi yhtä toivotonta luovimista, niin varmaankin kääntyisimme takaisin tai etsisimme vaihtoehtoisen rantautumispaikan myötäisempään tuulen suuntaan.

Toisella kerralla vuonna 2008 olen kirjannut Vätternin ylityksestä: ” Ykkösreivi. Märkää tuloa, aallokko jyrkkää ja isoa.” Tämä reissu tehtiin siis Jonilla, ensimmäinen Sunwind 26:lla.

Tällä kertaa keli Vätternillä oli täysin toisenlainen keli: lähes pläkää, siis koneajoa ja iltapäivän lämpötilakin 24 astetta. Päivän matkaksi Karlsborgiin tuli 18 mailia.

Tyynellä Vätternillä

Yksi niistä harvoista matkustaja-aluksista, joita on tällä kertaa nähty kanavalla.