Ventspils taakse jää |
Vähän ennen klo 15 olin pesemässä perunoita sisällä, kun kuului kolaus ja sitten Arin huudahdus. Ihmettelin, mitä tapahtui. Jokin metalliosa oli pudonnut ylhäältä kannelle ja ensimmäisenä oli pelko, että keulastaagin kiinnityksestä olisi jotakin irronnut. Purje kuitenkin rullautui ihan hyvin sisään. Hetken päästä keksimme, että isopurjeen yhden läpilatan kohdalla olevasta liukuratsastajastahan se osa oli, eikä juuri sillä hetkellä näyttänyt haittaavan purjehtimista. Niinpä vähän aikaa jatkoimme vielä purjein, mutta sitten tuuli heikkeni edelleen ja siirryimme koneajoon. (Illalla saimme ratsastajan korjattua, kun veneen varastoista löytyi sopiva sokkatappi.)
Kumpi ehtii ensin, me vai sade rantaan? |
Vuokrasimme polkupyörät (1 € / tunti) ja pyöräilimme parin kilometrin matkan läheiseen kylään, jossa ei tosin ollut oikein mitään, ainakaan näin illalla. Kauppa siellä olisi ollut ja kirkko, mutta ne eivät olleet auki. Jo veneellä satamaa lähestyessämme oli synkkiä pilviä lähistöllä ja nyt pyöräillessämme saimme pienen sadekuuron niskaamme. Tunnissa ehdimme hyvin katsella saarta, sillä ei sen pituus ole montaa kilometriä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti