Pärnuun ja Pärnussa

Näyttää muodostuvan Arilla aika vakiajaksi tuo klo 5.30 lähtö. Nyt oli täysin tyyntä ja minä jatkoin vielä muutaman tunnin uniani. Klo 10 oli lämpötila 20 astetta ja etelätuuli oli virinnyt niin, että saimme purjeet ylös. Leppoisaa purjehdusta jatkuikin sitten aika lähelle Pärnua ennen kuin nopeus tippui niin pieneksi, että loppumatkan ajoimme taas koneella.

Joskus näinkin leppoisaa purjehdusta

Ennen vieraslaituriin kiinnittymistämme kävimme vieressä olevassa laiturissa tankkaamassa veneen. Klo 16.30 olimme kiinni vieraslaiturissa 54 mailin päivämatkan jälkeen. Illalla ehdimme vielä kävelemään ja katselemaan kaupunkia.

Pärnun vierassataman suihkutilat eivät ole ihan niin uusia kuin monessa muussa virolaisessa vierassatamassa, mutta siistit nekin olivat. Pesukonetta ei vaan ollut, joten pesimme vähän nyrkkipyykkiä, joka kuivui vikkelästi veneen targakaareen viritetyllä pyykkinarulla.

Mielenkiintoinen suihkutiloihin liittyvä tapahtuma: Olin yhtä aikaa yhden suomalaisen naishenkilön kanssa suihkussa ja tuli puheeksi, että olemme Ristiinasta. Tuolloin hän totesi olleensa joskus Ristiinassa, kun yksi hänen opiskelukaverinsa, johon hän edelleen pitää yhteyttä, on Ristiinasta kotoisin. Sattumalta hän tuli sanoneeksi ystävänsä nimen, jolloin totesin tämän olevan samassa työpaikassa minun kanssani. Pieni on maailma!

Vietimme seuraavat kaksi päivää (torstain ja perjantain) Pärnussa. Vuokrasimme perjantaiksi polkupyörät ja niillä oli mukava kierrellä ympäriinsä. Päivät olivat helteisiä ja Pärnun upeilla hiekkarannoilla oli paljon väkeä. Itse emme löhöilleet rannalla, mutta kävelimme hietikolla ja totesimme matalassa merivedessä kahlatessamme sen olevan todella lämmintä.

Pärnun aallonmurtaja - matala, mutta pitkä

Komeat hiekkarannat ja väkeä oli paljon

Niin Pärnusta kuten monesta muustakin Viron ja myös Latvian satamasta viedään todella paljon puuta ulos. Jos oikein olemme asian tulkinneet, niin puuta viedään lähinnä Ruotsiin ja Suomeen. Toinen merkille pantava asia Pärnun satamassa oli se, miten vireää purjehdustoimintaa paikallisella pursiseuralla oli. Keskiviikkoiltana heillä oli iltakisa, johon osallistui ainakin 10 venettä ja muina iltoina veneitä lähti jatkuvasti ulos merelle ja tuli muutaman tunnin kuluttua takaisin. Myös jollia oli paljon (ainakin 20) ja niiden kanssa lapset ja nuoret purjehtivat päivittäin.

Pärnussa olisi ollut varmaankin katsottavaa vielä kolmanneksikin päiväksi, mutta seuraavien päivien sääennusteet näyttivät sellaiselta, että katsoimme sopivaksi lähteä. Vielä ei ollut tulollaan lounaistuulta, mutta pohdimme, että jos on kova lounaistuuli, niin Pärnusta voi olla aika ikävä lähteä ulos. Ennen lähtöä oli tietysti edessä kauppaostokset (kaupungissa ollessamme olimme syöneet lounaat/päivälliset kaupungilla) ja nyt vasta tajusimme, että vihannekset olisi pitänytkin ostaa torilta, sillä kaupasta ei löytynyt esim. multaperunoita eikä virolaisia tomaatteja (oli vaan hollantilaisia). Toinen hämmästys on ollut se, miten huonosti löytyy irtoleipää. Kaikki tuppaa olemaan muovipussissa ja siivutettua.